Om
Saavuimme pyhään kaupunkiin Haridwariin perjantaina 5.11. matkustettuamme yöjunalla Delhistä. Junamatka sujui hyvin. Intian rautatiet toimivat, kunhan matkustajat eli me, löytävät ensin junan. Intiassa vietettiin Diwali-juhlaa samaan aikaan, kun Suomessa on pyhäinpäivä eli kekri. Diwali on valon juhla, jolloin kaikki siivoavat kotinsa ja koristavat ne kukkasin ja valoin.
Juhla on omistettu yhdelle hindujen rakastetuimmista naisjumalista eli Lakshmille, joka tuottaa onnea ja hyvinvointia. Talojen edustoille tehdään riisijauho-ornamentteja.
Tämän ornamentin keskustassa on svastika eli auringonkehrä. Hinduille aurinko on tärkeä elementti. Auringon laskun aikaan suoritetaan aina suurimmat pujat, eli uskonnolliset menot.
Lapset paukuttelevat pikkukiinalaisia ja muita pommeja ja ovat ylettömän iloisia, kun pelästyimme aina joka paukusta.
Pakko laittaa taas tämä väriajuhokauppias. Anish Kapoorin teoksien lähtökohdat selittyvät varmaankin tämän kuvan avulla.
Pyhä kylpy Gangesissa, Haridwarissa.
Gangesissa lojuu paljon veistoksia, jotka ovat varmaankin tulvien aikaan irronneet kannattimiltaan, vai voisivatko ne olla Gangesin jumalattarelle Gangalle uhrattuja votiivilahjoja?
Haridwarista lähdimme läheiseen kaupunkiin Rishikeshiin hakemaan innoitusta laulujen kirjoittamiseen ja pop-musiikin historian tekemiseen. Eiku, oliko se Beatles? No, oli se! Beatlesit viettivät Rishikeshissä muutamia kuukausia 60-luvun lopussa Maharishi Mahesh Yogi Asharmissa kirjoittaessaan White Albumia. http://www.youtube.com/watch?v=mJfG8vWpK5k Ashram lopetti toimintansa 1997.
Nykyään Rishikesh kutsuu itseään maailman joogakeskukseksi. Täällä on paljon länsimaalaisia joogafaneja. Paikalliset ihmiset käyvät täällä pyhiinvaellusmatkalla ja tutustuvat hindutemppeleihin, mutta eivät joogaa.Tajunnan laajennusta kamaa vetämällä harrastavat paikallisista pyhimmät eli sadhut.
Kuvassa vasemmalla on gurumme Vishvketu.
Jasmiinan kroppa on kestänyt tiukkaa harjoittelua iltaisin erittäin hyvin, aamut ovat olleet raskaampia. Teresan kroppa on joutunut ehkä hiukan liian kovalle koetukselle. Polvet eivät tahdo sietää enää risti-istuntaa. Joudumme syömäänkin lattialla risti-istunnassa.
Kuvan oikeassa reunassa on suomalainen ystävämme Iina Rovaniemeltä. Tutustuimme häneen jo Delhin rautatieasemalla.
Tässä kuvassa on iltajoogasali, joka on alakerrassa. Aamujooga pidetään yläkerran salissa, joka on kaksi kertaa suurempi kuin tämä ja aina täynnä oppilaita kello kuusi aamulla.
Kuvassa ashramimme puutarhaa ja taustalla Himalajaa, josta puhaltaa aamuisin voimakkaat tuulet. Vuorokausi tässä ashramissa maksaa 600 rupiaa (10€) ja sisältää majoituksen, ruoan ja opetuksen. Sopii hyvin vuorotteluvapaakorvauksilla elävälle.
Maanantai-iltana lähdemme bussilla kohti Dharamsalaa. Toivottavasti Dalai Lama on kotona.
The Holy Cow tulossa nettikahvilaan:)
Siis VAU!!!Teidän reissu kuullostaa aina vaan paremmalta. Olette kohta joogassa aivan edistyksellisen hyviä ja voitte perustaa sitten suomessa oman Yoga Ashramin. Nuo kaikki kuvat ja maisemat ovat mahtavia. Tulee kovasti matkakuumetta. Tätä blogia on siinä mielessä vaarallista lukea ;) ja nuo säät näyttävät paljon kivemmalta kuin suomessa. Shanti!
VastaaPoista-Titta
Heippa joogaajat!
VastaaPoistaOnpa hienoja taas nuo kaikki värit! Olisi tervetullutta tännekin valkoista maisemaa piristämään :) Hauska tuo kuva Gangesin varrelta, kun yksi talo pönöttää kirkuvanpunaisena. Ainakin helppo neuvoa missä asuu! :D
Myös teidän joogatuntien hengitysharjoituksista lukeminen sai hymyn huulille :) Varmasti sielläkin opetustyylejä on yhtä monta kuin opettajiakin.
Toivottavasti saatte levätä ja vetreytyä! Tsemppiä Dharamsalan reissuun ja toivottavasti Dalai Lama on kotona! :)
Kivaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa sinne!
Heippa Teresa ja Jassu!
VastaaPoistaIhania kuvia, hienoja kokemuksia. Minua elähdytti tuo punainen väri-kuva; muistan Bolognan nyytaiteen museossa vuosia sitten törmänneeni mustaan, tervattuun veneeseen, johon oli lastattu punaista väripgmettiä isoksi keoksi. Mutta noin "livenä", siis käytännön elämässä käytössä, eikä taideteoksena...ihanaa. Kyllä siis kaikkien gurujen mielikuvituksen kunnioittamisen taitaa käydä vähän hullusti, mitä enemmän maailmaa näkee: Gaudi kopsasi muotonsa vuorilta, ja nyt siis tämä Kaporkin...
Haluaisin olla mukana niissä naurujoogatilanteissa. Sen sijaan risti-istuntoja en kaipaa lainkaan.
Matkustushalukkuutta tämä bloginne toden totta lisää. Minne lähtis, ja milloin? Joulun tienoolla ainaskin Lappiin...olen läytänyt pari hienoa erämökkiä, toisen jo varasin hiihtolomaksi, ja toisen mahdollisesti nappaan jouluksi...
Täällä on ihana, kirpeä syksyn sää.
lämpimin terkuin Sirkka
Riisijauho-ornamentteja täytyy kokeilla. Mutta mistä se pigmentti sitten on peräisin?
VastaaPoistaElämyksellistä matkan jatkoa teille ja kiitos myös elämystenne jakamisesta!
Kiitos jälleen mahtavista kuvauksista ja kuvista. Toisaalta matkustushalu lisääntyy, toisaalta tästä blogistanne saa niin täydellisen kuvan ja tunteen,ettei tarvikaan lähteä mihinkään. Tässä ihan hengästyy, kun koen olevani puuskuttamassa siellä joogatunnilla. Ensi syksynä voinette tutustuttaa ryhmäni oppimaanne, vaikka oman ashramin jo olisittekin perustaneet.Toivottavasti todella tapaatte Dalai Laman.
VastaaPoistaTurvallista matkaa.
Sirkka Sastamalasta
Olispa ihanaa kokeilla joogaa joka päivä. Parissa kuukaudessa olette kokeneet kaikkea upeaa jo ihan älyttömästi. Mitä kaikkea vielä ehditte kokeakaan.
VastaaPoistaKiitoksia onnittelukortista! Mistä muuten onnittelitte?
VastaaPoistaOnpas teillä ollut upeeta. Väreissä on selvästi löytynyt. Meillä on sitten Kaappiseuralla oma joogaguru. Eipä hullumpaa!
Eikö oo ikävä kunnon kaamosta ja Suomen marraskuuta?
Antoisaa matkan jatkoa t. Heta