Teresan matkan tavoitteena oli löytää uusia värejä. Jasmiinan tavoitteena oli maistaa paljon makuja. Uusia voimakkaita värejä on yllä ja ympärillä, välillä niinkin paljon ettei niitä pysty vastaanottamaan.
Makupalettiin on tiensä löytäneet MOMOt. Pehmeät, muhevan mehevät höyryävät momot. Tiibetiläinen perinneruoka on taikinapallero, joka on täytetty kasviksilla, kanalla tai lihalla. Valmistusmenetelmiä on useita. Herkullisin vaihtoehto on puhvelin (?) lihalla täytetty, chilikastikkeessa paistettu rapsakka pikku momo.
Pääsemme kiipämään Everestille joka ilta, koska vedämme sitä huiviin 650 ml edestä. Everest on Nepalin paras bisse ja ehdoton lemppari. Eilen opimme kantapään kautta, että apinat tykkää Cokiksesta.
Mitenkä tää aukee? Ainii, reikä kylkeen
Makosa colasuihku suoraan suuhun.
Vittu, mä tätä sulle anna!Teimme perjantaina retken yhteen Kathmandun hienoimmista temppelikokonaisuuksista, Swayambunathiin, joka on sekä hindulaisten että buddhalaisten pyhä paikka korkealla vuorella. Paikka tunnetaan myös monkey temple-nimellä. Jyrkkiä rappuja kavutessamme ensimäiset apinat tulivat vastaan vähän ennen huippua. Kamerat heilahtivat esiin saman tien ja otimme apinoista todella huonoja turistiotoksia vaahto suupielessä ja intoa puhkuen. Huipulla meitä odotti loistelias stupa, jonka katse vartioi koko Kathmandua.
Odotimme stupan ympärillä olevan hurja määrä apinoita, ja vähäsen petyttiin kun hassuttelevia elukoita olikin vain muutamia. Huomasimme temppelialueen jatkuvan ja ostimme kioskilta virvoittavat juomat jatkaessamme retkeämme porottavan auringon alla. Lähdimme rappusia alas ja yhtäkkiä Teresan juuri ostama cola-pullo olikin janoisen apinan kynsissä. Samaisella jampalla olisi ollut ilmeisesti myös tarvetta hienolle kameralle, mutta sen ryöväys ei onneksi onnistunut. Jasmiinan cola-pullon anastaja oli hieman ystävällisempi ja pyysi sitä vetämällä housunlahkeesta. Se oli ihan kivasti tehty, ja pullo tipahtikin hyvin helposti maahan kirkumisen saattelemana. Paikalliset liikkuivatkin alueella ritsat tai kepit kädessä.
Tämänkin tossumunkin kaveri hääti apinoita kepillä
Apinoihin suhtauduttiin myös hieman ystävällisemmin ja ruokittiin banaaneilla.
Onhan apinat kuvauksellisia ja söpöjä, ihan niinkuin ihmisetkin.
Munkki patsaan juurella pötkön
Tässä niitä värejä on buddhan jalanjäljissä
Hehheh.. vekkuleita nuo apinat :) Ruusalta terkkuja.
VastaaPoistaTitta
ah ihanaa. muistan kun ISOT apinat hyppivät ja repivät meitä ja eväitämme jossain apinatemppelissä Jaipurin lähellä... kiitos mahtavista kuvista ja tunnelmista :D
VastaaPoistaOnks noi värit tossa eka kuvassa pigmenttejä? Vai mitä? Häh?
VastaaPoistaKivat teille, kun saatte juotua sitä Himalajaa.
kysyy Sirkka L
Kiitos Teresa ja Jasmiina.
VastaaPoistaTaas on meilläkin täällä reissurepussamme uusia elämyksiä.
Turvallista, nautinnollista taivalta teille.
Sirkka N.
Noi värit on niitä värejä joita ne laittaa, uhraa? patsaiden päälle dasain-juhlassa ja punaista laitetaan myös otsaan tai koiran kylkeen tuottamaan hyvää onnea. Punainen väri on nimeltään tika, mutta en tiedä muuten värien rakennetta tai ominaisuuksia.
VastaaPoistaMeillä on paljon hankaluuksia tämän ohjelman kanssa. Se hukkaa tekstejä, niinkuin tästäkin blogista on hävinnyt kolme tekstin pätkää, vaikka ne on meillä työpöydällä näkyvissä. Ja kuvien koko on aina pieni, vaikka määräämme sen suureksi. Joten anteeksi.
VastaaPoistaHienoja kuvia, ihania värejä.
VastaaPoistaNamivärejä!!
VastaaPoistaOllaan keskiviikkona lähdössä Kilimanjarolle, tässä vaiheessa tuntuu, että mieluummin minäkin joisin sitä.
Onnea reissuun ja pärjäilkäähän apinoidenkin kanssa! T. Heta
Ja samaan aikaan Suomen Lapissa on satanut ensilumi ja HIM on päättänyt tänä vuonna jättää uudenvuoden keikan TAvastialla pitämättä ja keskittyä ilotulituksiin.
VastaaPoistaEiku ne ties, että mä oon reissussa enkä pääse paikalle..
VastaaPoistaVilleäkin on alkanu väsyttää..
VastaaPoistaPrivet iz Pitera!
VastaaPoistaTervehdys sinne maailman katolle Pohjolan Venetsiasta! KV2-kurssin Venäjän kulttuuria Pietarissa -matka on onnistuneesti ja onnellisesti tehty. Kultainen syksy auringon ja keltaisten vaahteranlehtien kera on koettu. Opiskelijat olivat mukavia ja ohjelma sujui hyvin. Teresa, jatkoin matkaillessa kollegan hyväksikäyttöä: Marika opetti valokuvausta. Ja muuten - lippalakki-Koistinen olikin nyt keski-ikäistynyt ja tukevoitunut baretti-Mikko.
Kiitos ihanista kuvista ja värikkäistä kuvauksista siellä Nepalissa! Himalajan-vaelluksen kuvia odotellaan.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista